sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Pelastustehtävissä

Olen aina ollut sellainen maailmanpelastaja tyyppi - tahdon pelastaa koko maapallon kerralla, mutta yritän parhaani opetella sitä yksi asia kerrallaan -tekniikkaa. Täällä pallon toisella puolella kun seurailee elämän menoa ja meininkejä, tulee väkisinkin kiitollinen olo asioista mitä minulla on ja miten hyvin asiat meillä Suomessa on. Täällä Suomen ja Euroopan uutiset tuntuvat välillä jopa huvittavilta, esim. liian maskuliiniset liikennemerkit.. täällä Balilla liikennemerkkien ukkelit näyttävät ihan Pohjois-Amerikassa liikkuvalta Isojalta. Tosin ehkä juuri siksi ihmiset ylittävät kadun missä sattuu, eikä jalkakäytävällä (mikäli täällä jossain sellainenkin on). 


Kuitenkin täällä Balilla olen tullut törmänneeksi moniin asioihin, jolloin sisäinen maailmanpelastaja Tiiani heiluttaa holtittomasti käsiään ja violetin värinen viittani heilahtaa sännätessäni apuun. Olimme tutustumassa perinteiseen Balilaiseen kotiin, jossa meille esiteltiin hienoja soittimia, arkkitehtuuria (minkä luulisi kiinnostavan sisustusarkkitehti opiskelijaa) ja kotitemppeliä, mutta ei.. olin äärimäisen huolissani kalkkunasta. Enkä vähään aikaan ole nähnyt mitään niin surkeaa kuin pienessä häkissä pakaraistunnassa istuva mopsi, joka häpesi koska kakkasi omaan häkkiinsä.

Aiemmassa postauksessa kerroinkin pienestä kaimastani, joka on herättänyt huolta kaikissa paikan asukkaissa. Hänen suhteensa ollaan ehkä menty jo hieman eteenpäinkin, olen jopa saanut kätellä hänen ihanaa Panda leluaan ja hänen lempipuuhaansa seurassani on katsoa videoita Morriksesta ja Marlosta. Kovin kiinnostunut hän on myös ihanasta kummitytöstäni Aadasta, Aadalla on kuulemma tosi kivoja leluja. 


Joku, joka on seurannut reissuani myös instagrammissa ja facebookissa, on nähnyt minun joutuneen myös patjaksi. Täällä yhteisössämme on ihan kiitettävä määrä kissoja ja ensimäisen viikon aikana pihaan ilmestyi yksi aika rassukka tapaus - Benjamin. Benjaminilla oli ongelmaa silmissä ja korvissa ja rassukka oli aina pulassa huonojen aistiensa takia. Välillä sen päälle astuttiin, eikä sen nukkumapaikatkaan olleet mitään turvallisimpia, esim. skootterin alla. Benjamin oli kerran myös luonani yötä, koska suunnitelmani oli viedä se seuraavana aamuna eläinlääkäriin. Benjamin nukahti vain kädelleni ja mielellään niin että kuuli sydämensykkeen. Benjamin oli varmaan vasta n. 5 viikkoinen, ei siis edes luovutusikäinen. Yöllä se sitten heräsi ja alkoi möyryämään ja pureskelemaan minua, joten se ulkoistettiin. Eläinlääkäriin ei päästykään ihan niin helposti (sain kylläkin kisulle silmätippoja), joten se venyi ja parin päivän päästä Benjaminia ei enää näkynyt. Nyt se on ollut kateissa jo toista viikkoa, luultavasti se on päässyt kissataivaaseen..


Noh, siis kaikki nämä yritykseni pelastaa eläimiä tai lapsia on menneet vähän niin ja näin.
Kunnes, tänään!!! Pääsin kokeilemaan jotain aika ainutlaatuista, sillä pelastin kilpikonnan! Kuta beachilla toimii Bali sea turtle Society, joka pelastaa tältä kamalalta turistirannalta kilpikonnien pesiä, majoittaa pesityt munat valtavan kilpikonnapatsaan sisällä ja niiden kuoriuduttua tarvitaan vapaaehtoisia vapauttamaan näitä kilppareita takaisin mereen. 



Saimme jokainen (meitä oli noin 200 ihmistä) oman kilpikonnan, sille sai antaa nimen ja sitten kilppari piti kuljettaa turvallisesti merenrantaan. Surffarit sai häädön merestä, laskimme yhdessä kolmeen ja kilppareiden kilpajuoksu mereen alkoi. Oma kilpparini sai nimen Ketut (Balilainen nimi, joka tarkoittaa perheen neljättä lasta.. tai sitten jos lapsia on yli kaksisataa, se tarkoittaa että se on joku neljällä jaollisista lapsista). Ketut hävisi himpun verran Katriinan kilpikonnalle, mutta toivotaan että kummallekin käy meressä hyvin. Teimme siis parhaamme myös kilpikonnien kanssa, sydämet syrjällämme nyt toivomme että edes yksi näistä kilppareista olisi se yksi tuhannesta, joka säilyy hengissä. Näitä upeita otuksia kun uhkaa muut merenelävät, mutta myös ihmiset, jotka roskaavat meriä, jolloin pikkuiset tukehtuvat  muoviin ja muuhun roskaan. Tällä viikolla yksi kilpikonna pelastettiin kuolemalta, sillä joku löysi sen sieraimesta pillin..

Ole itse se muutos, minkä haluat maailmassa nähdä.







 Turvallista matkaa Ketut! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti